Ajankohtaista

Euroopan Tuulivoimayhdistys järjestää vuosittain tuulivoima-alan messut. Tämän vuoden tapahtuma järjestettiin helmikuussa Wienissä. Yli 30 suomalaista tuulivoiman ammattilaista osallistui näyttelyyn vieraina ja esittelijöinä.  



Turbiinivalmistajien kiinnostus Suomen tuulivoiman markkina-alueesta on kasvanut. Sama kiinnostuksen ja kontaktien kasvu oli havaittavissa myös teknologiapalveluita tarjoavien yritysten ja yhteisöjen piirissä. Wien messupaikkana johtunee osittain Itävallan tuulivoimarakentamisen boomista viime vuosina. Merkittävin näyttö boomista on lähellä Wieniä sijaitsevassa Burgenlandin osavaltiossa, joka on ottanut tavoitteekseen tehdä osavaltiostaan sähköenergiaomavaraisen tuulivoimalla tuotettuna. Energiatuotannossa on 286 tuulivoimalaa, joista kaksi on 7,5 MW jättivoimaloita.

Turbiinivalmistajat
(Lisätietoa: Samppa Ahtiainen, Jarpo Vesala etunimi.sukunimi@cursor.fi)
Yleishavaintona kiinnostus Suomen markkinoihin on ilmeinen

Alstom
- Kiinnostunut Itämerestä, Offshore – taloudellinen pulma
Enercon
- Helsingissä tytäryhtiö, perustettu tammikuussa - > Suomi markkinana kiinnostaa
Siemens
- Itämeri kiinnostaa. Baltic conference Tukholmassa


Siemiensin presentaatio tiistaina 5.2.2013

T&K ja testaaminen
(Lisätietoa: Samppa Ahtiainen, Jarpo Vesala)
Messuilla oli useita T&K palveluita tarjoavia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka innokkaasti kertoivat toiminnoistaan.

National Renewable Energy Centre, Blyth Northumberland UK
Laivatelakan infraan toteutettu isojen tuulivoimaloiden T&K keskus
- viesti TEM:lle näin tehdään Mega Centre
- tavoite nopeuttaa offshore voimaloiden työllistävää vaikutusta UK

ECN Wind Turbine Test Side Wieringermeer, Energy reseach Centre of the Netherlands
- testipuisto prototyyppien mittaukseen ja seurantaan
- skaalatun tuulipuiston testaus, 10 kW voimaloita
- turbiinien ja siipien testauspalvelut

LMS, Siemensin yksikkö, palvelee laajaa asiakaskuntaa
- virtuaalinen mallinnus
- suunnitteluratkaisujen testaus laskennallisin ja mittauksellisin menetelmin
- rakennesuunnitelmien sertifiointi
- meluongelmien ratkaisut ja simulointi

Fraunhofer, institute for wind energy and energy system technology IWES
- vastaa Suomen VTT roolia, mutta merkittävästi isommin resurssein
- T&K toiminnan tuulienergian kaikki osa-alueet maapohjan tutkimisesta reaaliaikaiseen testipuiston valvontaan

Windtest Grevenbroich
- testipuistoja prototyyppien mittaukseen ja seurantaan
- saitin investointiarviointi ja voimaloiden sijoittamiset jne.
- meluun liittyvät mittaukset ja ennusteet
- merikaapeliongelma rajoittaa offshore rakentamista


Samppa Ahtiainen ja Jarpo Vesala (Cursor Oy), AWEA:n osasto.

Ympäristöasiat
(Lisätietoa: Eija Hämäläinen etunimi.sukunimi@cursor.fi)
ORCHIS Animal Risk Management
- Detection system n. 60 000 eur

Hyväksyttävyys
 (Lisätietoa: Eija Hämäläinen)
 
Tuulipuisto Burgenland
  - maakunta päätti tulla omavaraiseksi sähköenergiassa tuulivoimalla tuotettuna
  - rakentaminen alkoi todenteolla 2003 tavoite rakentaa tuulivoimalakapasiteetti 481 MW, 215 voimalaa
  - nyt valmiina 286 voimalaa, joista Energie Burgenland Windgrafti operoi 161kpl, 321 MW
  - 2 kpl 7,5 MW Energon E 126 voimalaa otettiin käyttöön 2012 tammikuussa

O&M
(Lisätietoa: Panu Riikonen etunimi.sukunimi@wirma.fi)



















Bladefencen osasto, maanantai 4.2.2013

- kuitutekniikkaan perustuvia venymäliuskoja siipien rasitus-/kuormitusseurantaa esiteltiin parilla ständillä
- Pentalum  esitteli SpiDAR-systeemin, jonka yhtenä sovelluksena on ennakoiva säätö paremman tuoton ja pienemmän kuormituksen turvaamiseksi (pentalum.com). ABB on osaomistajana Pentalumissa ja yksi lidar oli ABB:n ständilläkin.
- Lidareiden integroiminen naselliin on tulossa! Aihetta esitteli eräs ranskalainen pienyritys.  Myös Lidareiden uranuurtaja Leosphere esitteli protoasteella olevaa naselliin integroitavaa lidaria.
- Renewtech-hankkeessa mukanaolevista yrityksistä Bladefence esitteli viimeisimpiä siipien korjaushankkeitaan ja –menetelmiään. Varsinkin tiistaina ständillä oli jopa ruuhkaa!

Tuulimallinnus
(Lisätietoa: Jari Hämäläinen etunimi.sukunimi@lut.fi)
- metsien huomioiminen tuulipuistojen mallinnuksessa ja tuulitunnelikokeissa on noussut selvästi aktiivisemman tutkimuksen kohteeksi kuin esim. vuosi sitten EWEA 2012:ssa.
- tutkimus laajentunut useampiin yliopistoihin
- palveluntarjoajia sekä virtauslaskentaan että tuulimittauksiin entistä enemmän

Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on ollut elokuusta alkaen käytössä Sodar-tuulimittauslaite.

kuvassa: Jouni-Juhani Häkkinen ja Risto Korhonen (KyAMK). Laitteen luovutustilaisuus. 

KyAMK:ssa Sodar-mittalaitetta käytetään sekä tutkimus- että opetustarkoituksiin. Renewtech-hankkeen aikana pääpaino on tutkimuskäytössä, jonka jälkeen laitetta hyödynnetään opetuksessa sekä yrityksille tarjottavissa mittauspalveluissa. Vuoden 2013 aikana tuulimittaustoimintoihin hankitaan FINAS-akkreditointi.

Hankkeen käynnissä ollessa laitetta käytetään yhteistyössä Kymenlaakson energiayhtiöiden ja tuulivoimateollisuuden kanssa.31.12.2013 päättyvän hankkeen aikana kerättyjä tietoja hyödynnetään ja raportoidaan yhteistyössä hankekumppanien (mm. LUT) kanssa.Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa opintonsa aloittavat tänä syksynä ensimmäiset energiatekniikan opiskelijat, joilla on valittavanaan tuulienergian suuntautumisvaihtoehto. He hyödyntävät opinnoissaan myös Sodar-mittalaitetta ja sen keräämiä tietoja.

Sodar-mittalaitteella tuulen nopeutta mitataan 20–200 metrin korkeudesta akustisella doppler-tutkamenetelmällä. Mittalaite mahdollistaa myös tuulen mittaamisen yhdestä paikasta pitkältäkin ajalta. Vastaavia laitteita on Suomessa käytössä muun muassa Ilmatieteen laitoksella sekä tuulivoimateollisuudella.

Sodar-mittalaite on hallittavissa etäyhteydellä mittauspaikalla ollessaan. Mittalaite sisältää uudenaikaista tieto- ja mittausteknologiaa ja se tuottaa itse tarvitsemansa energian dieselaggregaatin ja aurinkopaneelien avulla.

Cursor Oy:n hallinnoiman RENEWTECH-hanke mahdollisti laitteen hankkimisen KyAMK:lle EU:n aluekehitysrahaston tuella.

Kuva laitteen luovutustilaisuudesta osoitteessa http://kuvat.kyamk.fi/tiedotus/Sodar/

Lisätietoja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Tutkimusinsinööri Jouni-Juhani Häkkinen
p. 044 702 8293
etunimi.sukunimi@kyamk.fi

Tuulivoima-asentajan ammattitutkintoon valmistava koulutus Ekamissa 1.10.2012 – 4.10.2013.

Hae koulutukseen 7.9.2012 mennessä osoitteessa www.ekami.fi/koulutuskalenteri.

Kenelle: Ammatillisen metalli- tai sähköalan perustutkinnon tai ammattityöntekijältä edellytettävän riittävän alan ammattitaidon sekä fyysisen kunnon omaaville henkilöille.

Sisältö:
- Toiminta tuulivoimalan asennus- ja kunnossapitotehtävissä
- Tuulivoimalan pystytys ja käyttöönotto
- Tuulivoimalan huolto ja kunnossapito ja toinen osista
- Sähkö- ja automaatiolaitteiden huolto ja kunnossapito
- Mekaaninen huolto ja kunnossapito

Koulutuksen kesto noin 1 vuosi. Koulutukseen sisältyy runsaasti työssäoppimista alan työpaikoissa.

Lisätietoja: Ilpo Ristola 0400 256 037 tai Matti Kimmo 040 513 7071.

Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle (Lappeenranta University of Technology, LUT) on hankittu Lidar-tutka tarkkaan tuulen nopeuden ja suunnan mittaamiseen. Tutkaa voidaan käyttää muun muassa selvitettäessä tuuliolosuhteiltaan tuulipuistoille soveltuvia alueita. Eri puolella Suomea on tuulioloiltaan hyvin vaihtelevia alueita. Tuuleen vaikuttavat maaston muodot, vesistöt, puusto sekä vuorokauden- ja vuodenaika. Ennen tuulipuiston perustamista tuulennopeusmittauksia tehdään vähintään vuoden ajan ennen kuin kalliita investointipäätöksiä voidaan tehdä.

Lidar-tutkamittausten avulla voidaan myös verifioida aerodynaamisia virtausmalleja. Lisäksi Lidar-tutkaa ja ennakoivaa tuulenmittaustietoa voidaan käyttää tuuliturbiinien säädön optimoinnissa niin, että turbiineista saadaan mahdollisimman suuri teho.

LUT Energialla työskentelevä tutkijatohtori Katja Hynynen kertoo, että Lidar-tutka on uutta tekniikkaa, jonka toiminta perustuu Doppler-ilmiöön. Lidar lähettää laserpulsseja vuorotellen kartiomaisesti neljään eri ilmansuuntaan. Pulssit heijastuvat takaisin ilmakehän hiukkasista, ja säteen palatessa takaisin sen siirtymästä voidaan laskea tuulen nopeus.

Yliopistolla on tehty tutkimusta, jossa on selvitetty Etelä-Karjalan tuulioloja ja alueen soveltumista tuulivoiman tuotantoon.

- Tutkimuksessa on mitattu tuulen nopeuksia kolmessa eri paikassa, joista yhdessä käytettiin Lidar-tutkaa ja kahdessa perinteisiä tuulianemometrejä. Lidarin etuna on se, että tuulen nopeus voidaan mitata 12:sta eri korkeudella olevasta mittauspisteestä samaan aikaan. Perinteisellä tuulimittarilla mittaus voidaan tehdä vain yhdeltä korkeudelta, kertoo Hynynen. Tutkimustuloksen mukaan Etelä-Karjalassa on tuulivoiman tuotantoon sopivia alueita. Sisämaassa on tosin käytettävä tuuliturbiineille korkeampia torneja kuin esimerkiksi rannikolla, jossa tuulee keskimäärin enemmän.

Mikäli LUT:n Lidarille ei tule kesäksi muihin tutkimusprojekteihin liittyviä mittauksia, se siirretään kesällä yliopiston kampukselle pystytetyn 30 metriä korkean tuuliturbiinin lähelle mittamaan tuuliolosuhteita. Tällöin voidaan vertailla esimerkiksi, kuinka paljon enemmän turbiinista saataisiin tehoa jos torni olisi korkeampi.

LUT:n Lidar-tutka on Ranskassa valmistettu Windcube v2. Tuulen nopeus voidaan mitata 40 - 200 metrin korkeudesta, mutta suotuisissa olosuhteissa päästään tuulen nopeus mittaamaan korkeammaltakin. Mittaustulokset saadaan kaikista valituista korkeuksista sekunnin välein ja lisäksi laite laskee tuulennopeuden 10 minuutin keskiarvon. Laitteen tilaa ja tuulennopeutta voidaan seurata omalta tietokoneelta ja laite lähettää mittaustulokset käyttäjän sähköpostiin kerran vuorokaudessa. 45 kiloa painava laite on helppo siirtää paikasta toiseen. Laitteen hinta on 150 000 euroa, ja sen hankkimiseen on saatu Euroopan aluekehitysrahoitusta.

Lisätietoja: Katja Hynynen, katja.hynynen(at)lut.fi, puh. 0 40 5488 954

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on jo vuodesta 1969 lähtien yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa - tekniikan ja talouden. LUT:n strategisia kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä nämä kärkialat läpäisevä Venäjä-osaaminen. LUT:ssa on noin 5500 tutkinto-opiskelijaa ja 1000 työntekijää.

Olimme tällä viikolla tutustumassa Suomen Voiman Mäkelänkankaan tuulipuistoon, Haminassa.

Vuonna 2011 Mäkelänkangas oli Suomessa TOINEN tuulivoimahanke, jota rakennettiin – käyttöönottoon astihan viime vuonna otettiin tasan 0 MW uutta tuulivoimaa, joten kiirettä pitää 2500 MW tavoitteessa. Rakenteilla olevat tuulipuistot antavat hienon mahdollisuuden tutustua varsin haastavaan rakentamisprojektiin. Tätä tilaisuutta hyödynsi bussilastillinen innokkaita insinööriopiskelijoita Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta sekä henkilökuntaa. Mukana "field tripillä" oli myös toisen asteen koulutuslaitoksen EKAMI:n henkilökuntaa, jossa tehdään opetussisältöä ensi syksynä alkavaan tuulivoima asentajien ammattitutkintokoulutukseen.

Tutustumiskierros oli ammattimaisesti hoidettu – isäntänä toimi Empowerin Jaakko Ala-Reinikka, jolla on kokemusta useista projekteista. Jarkko kertoi työmaan eri vaiheista – paraikaa oltiin pystyttämässä nosturia, joka kaikessa komeudessaan on usean päivän varsinainen voimannäyte. Opiskelijat pääsivät tutustumaan mm. perustuksiin, jotka kyseisessä kohteessa oli toteuttanut suomalainen Peikko Oy. Voimalavalmistaja Hyundai Heavy Industries:ltä oli paikalla myös kolme miestä – eteläkorealaisia ei näyttänyt kohmeinen räntäsade haittaavan.

kuvassa osaamisalapäällikkö Markku Huhtinen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (vas.) ja projektipäällikkö Jaakko Ala-Reinikka, Empower Oy (oik.)

Tuulivoimarakentaminen on lähdössä todenteolla käyntiin Suomessa seuraavan kahden vuoden aikana – työmaat toimivat erinomaisina oppimisympäristöinä tuleville osaajille. Teollisuuden ja koulutusmaailman vuoropuhelu on tärkeää, jotta saadaan koulutus vastaamaan vaativien työmaiden tarpeita. Kiitokset Suomen Voimalle sekä Empowerille esimerkillisestä yhteistyöstä– näitä lisää!

Ohjelmapäällikkö Jouni Eho, Cursor Oy, 0401902558

Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskennallisen teknologian ja integroidun suunnittelun  tutkimuskeskus CEID järjesti vuosiseminaarinsa 21.3.2012. Tilaisuuteen osallistui yli 70 henkilöä, joista noin joka viides oli yrityksien edustajia. Seminaarin ohjelmassa oli kaksi kutsuttua luentoa ulkomaisten asiantuntijoiden pitäminä, viisi esitystä CEID:n jäsenyrityksistä, neljä esitystä LUT:sta ja kaksi CEID:n toimintaan läheisesti liittyvästä tutkimusorganisaatiosta (Ilmatieteen laitos ja CSC). Seminaarin ohjelma ja kaikki esitelmät löytyvät CEID:n kotisivuilta (www.lut.fi/ceid) kohdasta ”Events”. Lisätietoja CEID:n johtajalta, prof. Jari Hämäläiseltä (040-5961999 tai jari.hamalainen@lut.fi)