Tuuliturbiinista ja vähän muustakin

Kierrellessäni asiakasryhmieni kanssa ympäri Suomea en ole voinut olla kiinnittämättä huomiota monessa paikassa käytyyn keskusteluun tuulivoimalaitoksista. Parhaillaan kiihkeää keskustelua tuulimyllyjen sijoittelusta ja melusta käydään myös meillä Kotka-Hamina-Pyhtää -seudulla.

Raahen reissulla törmäsin keskusteluun tuuliturbiinista, joka on mielestäni ratkaisun avain moneen probleemaan. Tämä on suomalainen kehitystyön tulos, jolla voisi olla hyvinkin hyvät lähtökohdat vaikkapa tällä seudulla toteutettuna. Samalla tämän teknologialaitteen valmistus toisi paljon työtä paikkakunnan metalliteollisuudelle. Olisi oiva esimerkki näyttää, kuinka täällä osataan tehdä asioita jopa paremmin kuin muualla.

Tuuliturbiinin roottori on rakenteeltaan yksinkertainen, josta seuraa luotettava toiminta. Laitteen toiminnan ymmärtäminen ja sen toimintakuntoon saattaminen on yksinkertaista ja helppoa alkeellisimmissakin olosuhteissa.

Voimala tuottaa energiaa ilman katkoksia myös myrskyllä, koska sen roottoria ei tarvitse pysäyttää. Roottorissa ei ole säädettäviä kohteita, ei edes liikkuvaa, kääntyvää säätö-mekaniikkaa, joka on pettänyt kehitysmaissa ja Lapin olosuhteissa. Ainoat huollettavat kohteet ovat vakiotyyppiset laakerit, joiden huoltoväli on useita vuosia ja jotka ovat helposti vaihdettavissa. 

Voimalan roottorin toiminnasta on pitkäaikainen käyttökokemus. Se on testattu Lapissa sekä useiden vuosien ajan Suomen meri-ilmastossa, vaativissa olosuhteissa, jolloin on havaittu, että lumi, jää, ilmaston UV-säteily tms. eivät aiheuta ongelmia.

Tehokas voimala pystyy oivallisesti hyödyntämään vallitsevia tuuliolosuhteita maapallolla, jonka keskimääräinen tuulen nopeus on 3m/s. Roottorin hyötysuhde on parempi kuin millään tunnetulla pystykselisella roottorilla. Sen hyötysuhde on parempi kuin potkurimalleilla, kun tuulen nopeus on alle  5 m/s. Tästä johtuen voimala tuottaa sähköä noin 120 päivää vuodessa enemmän kuin potkurivoimalat. Tällä on merkitystä silloin ,kun laitteisto mitoitetaan siten, että tuulen nopeudella 3m/s tuulen energia riittää tyydyttämään energiatarpeen. Voimala alkaa tuottaa sähköä tuulen nopeudella 2m/s kun taas potkurimallit tarvitsevat tuulen nopeudeksi vähintään 5 m/s. Lisäksi voimalan roottori on hiljainen, lähes äänetön. Potkurimallisissa tuulipuistoissa tuulimyllyjen etäisyys toisistaan täytyy olla satoja metrejä. 30 MW:n potkurimallisten tuulivoimaloiden vaatima pinta-ala on vähintään 2 neliökilometriä. Windside -tuulipuiston vastaava pinta-ala on vain 0,5 neliökilometriä. Tämä ei tuota haittaa tutkajärjestelmille kuten potkurimalliset voimalat.

Nämä tiedot ja kuvat saanut käyttööni Raahen Seutu -lehdestä.

Toivoisin keskustelua asiasta, koska se on mielestäni erityisen tärkeä Kotka-Hamina-Pyhtää alueella, kun meillä elinkeinoelämä uhkaavasti pienenee tunnetuista syistä ja ”Ympäristöterroristijärjestö” ja muut kaiken vastustajat lyövät kapuloita rattaisiin minkä ehtivät. Jos halutaan, että 20 vuoden päästä täällä on ihmisille vielä toimeentulomahdollisuus, pitäisi tarttua kaikkeen mahdolliseen ja kehittää niistä tälle alueelle sopiva versio eikä ensimmäisenä tyrmätä elinkeinoelämää tukevia investointihankkeita (logistiikka, venäläinen turismi tai kokonaan uudet ideat ja niiden käyttöön otto).

Tapio Heino

Heino Tours Oy