Uusia tuulia Suomen energiastrategiaan

Tätä kirjoittaessani aurinko valaisee hanget Etelä-Karjalassa, ja kevään ensi merkit ovat jo aistittavissa. On karkauspäivä, jolloin on lupa toimia perinteestä poikkeavasti, ainakin kosiopuuhissa. Laajennan tämän oikeuden ulottumaan myös energiatulevaisuuden pohdiskeluun, pyrkien irrottautumaan perinteisistä ajatus- ja toimintamalleista ja tarkastelemaan asioita uudesta näkökulmasta.

Aluksi kertaan tämän päivän uutistarjontaa. Suomen meneillään oleva ydinvoimabuumi on tuottanut valtakuntaan uuden ongelman; mihin Fennovoiman ydinjätteet tulisi haudata. Fortumin ja TVO:n omistaman Posiva Oy ei niitä luolaansa vapaaehtoisesti huoli, vaikka Fennovoiman mielestä ne sinne kuuluisivat. Toki on selvää, että uusi ydinsähkömarkkinoiden toimija haluaisi säätää kustannuksia ja käyttää kilpailijoiden jo rakentamaa infrastruktuuria ydinjätteen loppusijoituksen. Nyt valtiovalta on määrännyt toimijat etsimään yhteisiä ratkaisuja, sillä viime kädessä ydinturvallisuuden kustannukset kuuluvat yhteiskunnan kannettaviksi - siis meille veronmaksajille. Onkohan ydinsähkö sittenkään niin edullista, kuin uusiutuvan energian vastustajat väittävät?

Edellistä aurinkoisemman energianäkökulman saa vilkaisemalla saksalaiselta verkkosivulta tämän päivän aurinkosähkötuotantoa, auringolla tuotettu huipputeho Saksassa tänään oli 4300 MW, siis enemmän kuin Suomen nykyiset ydinvoimalat tuottavat yhteensä. Saksa on myös tuulivoiman luvattu maa, vuoden 2010 tilastojen mukaan tuo Euroopan teollisuusmahti tuotti sähköenergiastaan 9.4% tuulivoimalla. Tanska oli tässä tilastossa omaa luokkaansa, 24% maan sähköenergiasta tuotettiin tuulella. Suomi lymyili tilastossa 0.5% saavutuksellaan hännillä, vain Slovakian, Slovenian ja Maltan jäädessä EU maista Suomen taakse tuulivoiman nollakerhoon. Saksa, Tanska ja Espanja ovat onnistuneet luomaan voimakkaat teolliset klusterit ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja uusiutuvan energiatekniikan alalle.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n skenaarioissa tuulivoiman osuus maailman sähkön tuotannossa kasvaa nykyisestä vajaan 1 % tasosta lähes 5 % tasolle 2030 mennessä samalla kun sähkön kokonaiskulutus kasvaa. Aurinkoenergian kehitys on vielä huikeasti nopeampaa. Kyseessä on siis voimakkaasti kasvava markkina, joka antaa teknologiayrityksille haasteellista kehitettävää. Lisäksi kansalaiset ovat monissa maissa erittäin motivoituneita ympäristöystävällisen energiantuotannon käyttöönottoon, huoli ympäristöstä ja energia-raaka-aineiden loppumisesta on yhteinen.

Suomen teollisuus kaipaa uusia markkinoita ja toimialoja väistyvien tilalle. Ympäristöystävällisen energiatekniikan teknologiaosaamiseen meillä on hyvät edellytykset. Sähköteknisissä tuotteissa asemamme on uusituvan energiateknologian alalla ehkä vahvin. Suomalaiset taajuusmuuttajat ja generaattorit ovat monen tuuliturbiinin konehuoneessa tuottamassa luotettavasti sähköä eri puolilla maailmaa, ja totta kai taajuusmuuttajien yhteensopivuus paikalliseen sähköverkkoon on parasta mahdollista luokkaa. Samoin suomalaisia vaihteita hyödynnetään usean tuulivoimavalmistajan turbiineissa. Suomalainen konepaja-, teräs- ja laivanrakennusosaaminen mahdollistaa kilpailukykyisten tuotteiden kehittämisen suuria teräsrakenteita vaativiin tuulivoimaloihin. Tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi tarvitaan kuitenkin toimivat kotimarkkinat, jossa kehitettyä teknologiaa päästään testaamaan ja demonstroimaan potentiaalisille asiakkaille. Talviset olosuhteemme antavat meille myös arktisen laboratorion, jossa voimme testata kylmiin olosuhteisiin soveltuvaa teknologiaa niin maalla kuin merelläkin. Suomi on suuri maa, ja meillä on vahva ja kattava sähköverkko. Tuulipuistojen sijoittamiselle muuallekin kuin rannikolle on siis erinomaiset edellytykset. Teknologiakehityksen myötä päästään yhä korkeammalle, jolloin maatuulivoimaloiden tuottavuus nousee rannikkovoimaloiden tasolle.

Laki uusiutuvan energian syöttötariffista antaa edellytykset toimiville kotimarkkinoille. Nyt tulisi huolehtia siitä, että suomalainen teollisuus pääsee mukaan uusiutuvan energiatekniikan kehittämiseen ja voisi kotimarkkinan voimin ponnistaa myös maailmalle. Tarvitaan tutkimusta, yritysten tuotekehitystä sekä näyttöjä kotimarkkinoilla erikoisosaamisestamme. Näillä eväillä pääsemme mukaan maailmanlaajuisesti kasvaville uusiutuvan energian markkinoille. Tehkäämme siis Suomesta uusiutuvan energian mallimaa satsaamalla uusiutuvan energiateknologia kehittämiseen ja toimiviin uusiutuvan energian kotimarkkinoihin.

Olli Pyrhönen

Professori, LUT

PS. Tiesitkö, että auringon vuotuinen kokonaissäteilyteho Dresdenin tasolla on vain 1.9% enemmän kuin Kaakkois-Suomessa? Ja että aurinkosähköllä tuotetun sähkön keskimääräinen hinta Euroopassa oli 20 EURsnt/kWh? Aurinkoenergian hinta laskee 2020 mennessä ennusteiden mukaan alle 15 EURsnt/kWh Etelä-Suomen olosuhteissa. Totesin tuoreesta sähkölaskustani, että maksan tällä hetkellä 14.3 EURsnt/kWh sähkön toimittajalleni. Ja harkitsen vakavasti aurinkopaneelien asentamista taloni katolle.