Koulutus: Tuulivoima valloitti oppilaitokset
Tuulivoima on nosteessa myös koulutuspuolella. Kevätlukukaudella 2011 toteutettiin Suomen ensimmäinen kanditason tuulivoimakoulutus Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) yhteistyönä. Tuulivoimatekniikan peruskurssiin otti osaa 60 opiskelijaa, joista 20 KyAMK:sta ja 40 LUT:sta.
Yliopettaja Markku Huhtinen KyAMK:sta kertoo, että uudella kurssilla käytettiin innovatiivista etäluennointitekniikkaa, jonka ansiosta opiskelijoiden ei tarvinnut matkustaa Kotkan ja Lappeenrannan väliä. Kuuden opintopisteen kurssi vedettiin läpi siten, että kummastakin emokoulusta saatiin muutama luennoitsija ja suoritukset merkittiin rekistereihin oppilaitosten omien käytäntöjen mukaan.
”Kurssilta saadut kokemukset olivat kaikin puolin positiivisia ja yhteistyö kahden oppilaitoksen välillä toimi hyvin”, Huhtinen toteaa.
Uutta putkeen
LUT:in tuuliteknologian professori Olli Pyrhönen on samaa mieltä: ”Kurssi meni hienosti ja jatkoa seuraa.” Näillä näkymin oppilaitokset tulevat järjestämään vastaavan kurssin joka toinen vuosi.
Markku Huhtinen paljastaa, että työn alla on itse asiassa laajempikin moduulikokonaisuus tuulivoimaan liittyen. ”Kokonaisuudessa voisi olla useampi kurssi”, Huhtinen pohtii.
Yksi kurssi jää pakostakin hiukan pintaraapaisuksi, koska tuulivoimateknologia on monitieteinen kokonaisuus, jossa keskeisiä osaamisaloja ovat mm. sähkömekaaninen energianmuunto, turbiinitekniikka, tuulivoimaloiden konstruktiotekniikka, tuulivoiman integroiminen sähköverkkoihin sekä tuuli- ja ympäristöolosuhteiden tutkimus.
Tuuliproffa
Tuulivoiman painoarvon kasvaessa kansainvälisesti ei ole mikään ihme, että myös oppilaitokset ovat reagoineet. Olli Pyrhönen nimitettiin LUT:n tuulivoimateknologian professoriksi maaliskuussa 2010 pitkälti juuri tämän takia − tuulivoimaa rakennetaan Suomessakin kiihtyvää vauhtia, joten osaajia tarvitaan nopeasti kehittyvällä alalla. Uusiutuvien energiatekniikoiden opetus ja tutkimus kuuluvat tiedekunnan painopisteisiin, ja professuurin katsottiin vahvistavan edelleen energiatekniikan osaamisalaa yliopistossa.
Olli Pyrhönen on ollut tyytyväinen ensimmäisen reilun vuoden antiin: ”Yhteistyötahoja on kartoitettu ja uusia tutkimusaihioita on hiottu. Koska ala on niin monitieteinen, siinä on ikään kuin sisäänrakennettuna hyvien ja toimivien verkostojen tarve”, hän muotoilee.
Tätä taustaa vasten hän on erittäin iloinen, että yhteistyö KyAMK:n kanssa on sujunut niin hyvin. ”Kymenlaaksolaisten kanssa olemme onnistuneet luomaan jotain uutta.”
Energiatekniikasta toimiva alusta
KyAMK:ssa pohjaa tuulivoimakoulutukselle on omalta osaltaan ollut luomassa energiatekniikan koulutusohjelma, jonka juuret johtavat viimevuosituhannelle. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa energiatuotantoon ja käyttöön erikoistuneita, myös kansainvälisissä tehtävissä hyvin pärjääviä insinöörejä.
Energiatekniikan koulutusohjelma perehdyttää opiskelijat laaja-alaisesti energiatalouteen, energiatekniikkaan, sähkö- ja automaatiotekniikkaan sekä voimalaitostekniikkaan. Markku Huhtinen kertoo, että koulutuksen ”sokkelina” on vanha konemestarikoulutus, jota on sitten kehitetty tarpeiden mukaan.
Bisnesnäkökulmaa
Kuvaan kuuluu, että yritysmaailman partnereita kuunnellaan herkällä korvalla:
”Pöyryn toivomuksesta lähdimme aikoinaan laajentamaan osaamista 3D-laitossuunniteluun ja WinWinD:n tultua mukaan kuvioihin olemme keskittyneet yhä enemmän tuulivoimatekniikkaan.”
Huhtinen uskoo, että jahka tuulivoimahankkeet pääsevät kunnolla käyntiin, luvassa on todellinen lumipalloefekti:
”Kohtapuolin tässä maassa tarvitaan 1 000 tuulivoimainsinööriä töihin”, Huhtinen arvioi.
Kasvavaan kysyntään pyritään vastaamaan myös täydennyskoulutuksen kautta. Esimerkiksi paperi-insinööristä saadaan 15 opintopisteen muuntokoulutuksella alan perustyökalut hallitseva energiainsinööri.
Asentajien esiinmarssi
Käytännönläheistä tuulivoima-alan koulutusta antaa Kaakonkulmalla myös Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMI. Ammattiopisto on kouluttanut WinWinD:lle asentajia (sekä kone- että sähköpuolen) nyt neljä ryhmää, kertoo Matti Kimmo.
”Yhteensä se tekee 85 asentajaa.”
Tuulivoima-asentajan ammattitutkinnon perusteita valmistelee opetushallituksen asettama työryhmä, johon on kutsuttu EKAMI:n koulutuspäällikkö Ilpo Ristola. Matti Kimmo taas tuo valmistelutyöryhmälle oman asiantuntemuksensa uuden RENEWTECH-hankkeen näkökulmasta, koska osaksihan on yhteisistä tavoitteista kyse.
”Näin saamme turvattua tuulivoima-alan osaajien saannin niin Kymenlaaksoon kuin koko valtakuntaankin”, Ristola toteaa.
Tuulivoima-asentajan ammattitutkintoon valmistava koulutus EKAMI:ssa käynnistetään suunnitelmien mukaan viimeistään syksyllä vuonna 2012. Mikäli tutkinnon perusteet valmistuvat ja ne vahvistetaan heti alkuvuodesta, on EKAMI:lla valmius aloittaa kyseinen koulutus jo keväällä 2012, Ristola lupaa.
RENEWTECH kirittää koulutusta
Paikalliset koulutusalan toimijat ovat hyvin edustettuina RENEWTECH-hankkeessa, jossa mm. kehitetään tuulivoima-alan koulutusta ja huippututkimusta. LUT:n ja KyAMK:n järjestämät yhteiset opintokokonaisuudet ovat osa tätä pakettia.
EKAMI:n rooli hankkeessa on kartoittaa alan koulutustarpeita ja luoda koulutussisältöä tuulivoima-asentajien lisäksi myös huolto- ja kunnossapitohenkilöstölle.
”Tulemme heti reagoimaan RENEWTECH-hankkeen osaamiskartoitustyön myötä ilmeneviin ’osaamisaukkoihin’ järjestämällä esimerkiksi lyhyitä täsmäkoulutuspäiviä”, kertoo Ilpo Ristola.