Logistiikka: Tärkeintä on liike
Logistiikka on avainasemassa toimivan tuulivoimaklusterin rakentamisessa
Tuulivoimaklusterin toiminnalle on mahdollista saada lentävä lähtö – kiitos erinomaisen logistiikan. Suomen logistiikkamaakuntana tunnettu Kymenlaakso tarjoaa huippuluokan infrastruktuurin ja kaluston lisäksi kosolti myös alan koulutusta ja tutkimusta, mitkä puolestaan varmistavat sen, että nousujohteisuus jatkuu myös tulevaisuudessa.
Uusin ilonaihe logistiikkapuolella on uuden ”supersataman” synty. Toukokuussa 2011 toimintansa käynnistänyt HaminaKotkan satama on Suomen ylivoimaisesti suurin yleis-, kontti-, vienti- ja transitosatama, joka on samalla varteenotettava peluri myös koko Itämeren mittakaavassa.
Kauan työn alla ollut yhdistyminen lopettaa Kymenlaakson satamien päällekkäisinvestoinnit ja antaa hyvät mahdollisuudet kohdistaa voimavarat uusiin hankkeisiin. Samalla koko seudulle saadaan kaivattua suuruuden ekonomiaa, joka puolestaan tuo tullessaan kilpailukykyä ja työllisyyttä.
35 kilometriä rajalle
HaminaKotkan toimitusjohtaja Kimmo Naski arvioi, että sataman sijainti Venäjän rajan tuntumassa Helsingin ja Pietarin välissä on selvä etu – myös tuulivoimaklusterin kannalta. Bisneksen kasvaessa ja kehittyessä Venäjän markkinoiden läheisyys tulee olemaan vahva valttikortti: satamasta etäisyys Venäjän rajalle on vaivaiset 35 kilometriä.
”Lisäksi HaminaKotka tarjoaa Suomessa ainutlaatuisen laajan logistiikkatarjontapaketin”, Naski linjaa.
HaminaKotkan avainluvut ovat vakuuttavia: yli 1 100 hehtaaria satama-, logistiikka- ja teollisuusalueita, 170 yritystä, noin 60 viikoittain eri satamanosissa vierailevaa alusta… Vaikka satama on vahvassa vauhdissa, Naski tietää että katse on pidettävä tiukasti horisontissa. Hän uskoo logistiikan luovan edelleen nahkaansa tulevien vuosien aikana:
”Perusteollisuuden suhteellinen osuus tulee vähenemään ja uudet toimialueet kuten tuulivoima ja bioenergia lisääntyvät”, toteaa Naski ja lisää, että Kaakkois-Suomessa Venäjän rooli tulee kasvamaan entisestään.
”Tuulivoima koko kattavuudessaan on erinomainen mahdollisuus seutumme logistiikalle”, Naski summaa.
Joustavuudesta kilpailuetua
Myynti- ja markkinointijohtaja Tapio Mattila Stevecosta on pitkälti samoilla linjoilla Naskin kanssa. Mattilan mukaan logistiikka on juuri yksi niistä tärkeistä avaintekijöistä, joiden avulla tuulivoimateollisuutta on mahdollista seudulle saada:
”Meillä on vahva osaamishistoria, riittävästi alueita käytössä ja lisäksi isot ja toimivat satamat, infra ja koneet.” Hyvät väylät kuuluvat myös kuvaan, samoin kätevä sijainti etelärannikolla. Myös ”jääkausi” on lyhin mahdollinen.
Tulevaisuuteen katsoessaan Mattila uskoo, että joustavuus tulee lisääntymään – hän näkee, että toimialan piilevä potentiaali tulee nousemaan juuri tältä puolelta. Aivan ongelmatonta se ei Mattilan mukaan tule olemaan, sillä ainakin AKT ja elinkeinoelämä pitäisi saada samalle sivulle viemään kilpailukykyä yhdessä eteenpäin.
Infrastruktuurin ja kaluston puolesta kaikki on kunnossa:
”Tällä alueella ei ole tarvetta suuriin investointeihin”, Mattila toteaa.
Tapio Mattila myöntää, että Kymenlaakso on saanut pahasti siipeensä metsäteollisuuden rakennemuutoksessa, mutta pitää erittäin positiivisena, että voivottelun sijaan on lähdetty hakemaan uusia tukijalkoja:
”Tuulivoimaklusteri on tästä hyvä esimerkki. Seudun logistiikan kehittämisessä on jo alettu panostamaan voimakkaasti projektilastien käsittelyyn.”
Koko ketju haltuun
Toimitusjohtaja Mikki Koskinen Meriaura Oy:stä näkee, että hyvin rakentunut tuuliklusteri voi vaikuttaa seudun logistiikkaan hyvinkin eri tavoilla. Koskinen huomauttaa, että alalla on tavallista että myyjä hoitaa kuljetukset – ja esimerkiksi tanskalaiset ovat hyviä tällä puolella.
”Klusterin kokonaisketju voisi kuitenkin toimia sillä lailla, että rakennuttaja hoitaa toimituksen perille klusterin partnereiden avulla”, Koskinen pohtii.
Joka tapauksessa tuulivoima tulee olemaan yksi kasvun moottoreista tulevina vuosina:
”Tuulivoima on yksi niitä harvoja kasvavia aloja Pohjois-Euroopassa ja tulemme näkemään vielä paljon merkittäviä kehitysaskeleita tällä saralla”, Koskinen ennustaa.
Satamien roolista hän toteaa, että satamat ovat liikenteen luontaisia solmukohtia ja HaminaKotka hyvissä asemissa pärjätäkseen kisassa. Kansainväliset kilpailutukset heiluttelevat vahvasti logistiikka-alaa, mutta rakentamalla vahvan paketin tuulivoimaklusteri pystyy pitämään valttikortit itsellään.
Käyttöastetta kalustolle
Aluepäällikkö Olli-Pekka Mäkelä Oy Saimaa Terminals Ab:stä toteaa, että seudun logistiikka on valmis tukemaan syntyvää tuulivoimaklusteria täysin voimin – mutta alkuvaiheessa vastassa on vielä hienoinen muna vai kana -ongelma.
”Lähtökohtaisesti on tietenkin niin, että jos on töitä tarjolla, niin sitten paikalle tuodaan kalustoa. Mutta jos kalustoa ei ole valmiina, niin töitäkään ei ehkä ilmaannu. Nämä kaksi kulkevat ikään kuin käsi kädessä”, Mäkelä huomauttaa.
Paljon riippuu myös siitä, miten klusterin dynamo eli WinWinD saa myynnin rullaamaan. Infraa Mäkeläkin kehuu:
”Satama on kunnossa ja täysvalmius olemassa myös sisämaahan päin.”
Mäkelän mukaan alkuvaikeuksista kyllä selvitään ja sitten taivas on rajana tuulivoimaklusterin kehityksessä:
”Ideahan on loistava ja ajoitus erinomainen, sillä metsäteollisuuden jättämä aukko on korvattava jotenkin.”
Vahvuuksia joka lähtöön
Myös NELIssä (North European Logistics Institute) katsotaan, että logistiikka muodostaa tärkeän kivijalan uudelle klusterille. Johtaja Mervi Nurminen summaa sujuvasti vahvuuksia: sataman läheisyys, talviliikenneosaaminen, sopiva kalusto raskaiden ja ylimittaisten kollien käsittelyyn, osaaminen ja koulutus, tilat (kentät, varastot), järjestelmäosaaminen, rajan läheisyys, laiturien kantavuus, syväväylä…
”Logistiikkakustannukset näyttelevät suurta osaa yrityksen kokonaiskustannuksista, nousten jopa, joten säästöt kuljetuskustannuksissa mm. yhteislaivauksilla voivat projektilaivauksissa olla merkittävät”,
Nurminen toteaa.
”Tämän vuoksi komponenttien kokoaminen yhteen paikkaan lopullista laivausta varten on kannattavaa ja täältä löytyy tilat siihen laiturilta, joten ylimääräisiä siirtoja ei tarvita.”
Anna hyvän kiertää
NELIn johtaja myöntää, että odotukset tuulivoimaklusterin suhteen ovat korkealla. Nurminen laskeskelee, että jos klusteriin saisi koottua vahvan 20 toimijan verkoston – jossa olisi esimerkiksi kaksi turbiinivalmistajaa, siivet ja tornit sekä alihankintaa – paikalliset logistiikkapartnerit voisivat toimia klusterin logistiikkaoperaattorina sisään tulevissa materiaalivirroissa sekä vientilaivauksissa, sekä hoitaa projektitoimitusten keskusvarastoa.
”Siinä saattaisi olla työtä metallipajoille laivaus- ja varastotelineiden valmistuksessa, rahdinkuljettajille, ahtaajille ja varasto-operaattoreille sekä huolitsijoille”, Nurminen pohtii.
Haminan satamaa kehitetään projektisatamaksi myös vientikuljetuksille. Kilpailijoita sillä sektorilla löytyy ainoastaan länsirannikolta ja maantiekuljetus ylisuurille kolleille on kallista, Nurminen huomauttaa.
”Satamassa on myös rakentamatonta maata, joten tehdaslaituritkin ovat siis vielä mahdollisia toteuttaa asiakkaan niin halutessa.”
Komean kakun kruunaa moottoritie, joka luo paremmat edellytykset maantiekuljetuksille. Samaten rataverkosto on kunnossa Haminan satamaan asti ja projektikuljetukset on huomioitu sataman sisääntulotietä, väyliä ja porttitoimintoja suunniteltaessa.
Projektiosaamisen uusi tuleminen
NELIn teknologiapäällikkö Mikko Mylläri uskoo, että tuulivoimaklusteri tuo paikkakunnalle erityisosaamista juuri tuulivoimalan osien kuljettamisesta sekä varastoinnista.
”Klusteri tuo mahdollisesti paikkakunnalle myös uusia logistiikan yrityksiä, kuten erikoiskuljetusliikkeitä”, Mylläri toteaa. Hän muistuttaa, että HaminaKotkan satama ja sen operaattorit ovat projektitoiminnan ammattilaisia, eli niiden pätevyys nousee pitkästä projektinostojen ja hallinnoinnin historiasta.
”HaminaKotkan satama ja myöskin sen operaattorit ovat tehneet päätöksen keskittyä yhä enemmän projektitoimitusten asiantuntijoiksi Haminan satamanosassa, jonne tuulivoimateollisuuden klusteria ollaan kaavailemassa.”
Myllärikin uskoo Haminan sataman kehityksen erikoissatamana jatkuvan edelleen tulevien vuosien aikana ja konseptin muovautuvan pitkälti uusien etabloituvien yritysten tarpeiden mukaan.