Paikallista näkyvyyttä: Ne pyörii sittenkin
Kotka-Haminan seudun energiayhtiöt panostavat tuulivoimaan nyt ja tulevaisuudessa
Kymenlaakson energiayhtiöt ovat täysin rinnoin mukana tekemässä vihreän energian vallankumousta. Tuulisella rannikkoseudulla katseet kääntyvät herkästi tuulivoimaan, josta paikkakunnalla on jo hyvät näytöt.
Lokakuussa uutisoitiin, että Haminan Energia Oy ja WinWinD Oy ovat sopineet neljän tuulivoimalan toimittamisesta Haminan Energialle. Voimalat sijoitetaan Haminan Energian nykyisen Summan tuulipuiston ja Haminan sataman läheisyyteen. Toimitettavat tuulivoimalat ovat WinWinDin uusia tuotteita, WinWinD 3 -voimaloita, joiden nimellisteho on kolme megawattia.
Roottorin halkaisija on peräti 120 metriä, mikä on lajinsa suurimpia Suomen markkinoilla tähän mennessä. Voimaloiden konehuoneet valmistetaan paikallisesti WinWinDin Haminan tehtaalla.
Haminan Energian toimitusjohtaja Timo Toikka kertoo, että kyseessä on looginen askel energiayhtiölle, joka on pyrkinyt intensiivisesti kehittämään ja investoimaan tuulivoimaan.
”Tällä hetkellä kaksi tuulivoimaloista on saanut tarvittavat luvat ja kaksi on edelleen lupakäsittelyssä”, Toikka kertoo. Rakentamistyön odotetaan käynnistyvän vuoden 2012 alussa ainakin kahden jo luvan saaneen voimalan osalta.
Summan uusi päivä
Haminan Energialla on pohjaa mistä ponnistaa, sillä nyt pari vuotta toiminut Summan tuulipuisto on aloittanut pelin vahvasti.
”Summan tuulipuisto on ylittänyt odotukset ja tuottanut sähköä 5-7 % arvioitua enemmän.”
Summan tuulipuisto on myös siitä mielenkiintoinen tapaus, että siinä on helppo nähdä uuden alun symboliikkaa – eikä ihan syyttä. Summan Stora Enson tehtaan lopetettua Haminan kaupunki, Cursor Oy ja
Stora Enso pohtivat yhdessä, miten alue palvelisi mahdollisimman hyvin uuden yritystoiminnan sijoittumista vapautuvalle alueelle. Tähän liittyen Haminan Energia aloitti alkuvuonna 2008 tuulipuiston suunnittelun alueelle.
Aivan kylmiltään hankkeeseen ei tarvinnut lähteä, sillä Haminan satama-aluetta ja sen läheisiä alueita oli tutkittu jo vuoden 2005 tuulivoimaselvityksessä. Silloin todettiin, että alue olisi ympäristöllisesti ja teknisesti sovelias tuulivoimalle, mutta alueiden silloisen käytön nähtiin estävän toteutuksen. Paperiteollisuuden väistyessä takavasemmalle tuulivoimalle avautui uusi tilaisuus.
Summan tuulipuiston rakennustyöt käynnistyivät lopulta lokakuussa 2009. Vuoden 2010 aikana betoni- ja teräselementtien varaan nousi kolme tuulivoimalaitosta Summan tehdasalueelle sekä yksi Paksuniemeen. Voimaloiden yhteisteho on 12 MW ja toimittajana oli WinWinDin Haminan tehdas.
Alue soveltuu erittäin hyvin tuulivoimaloiden rakentamiseen, koska Summan tehdas-alueen rantaviiva on ihanteellisesti lounaaseen, josta myös vallitsevat tuulet puhaltavat. Paikalla oli jo olemassa tieverkosto, joten osien kuljetus paikalle ei vaatinut uusien tieyhteyksien rakentamista.
Summan tuulipuisto vihittiin virallisesti lokakuussa 2010 ja avajaisjuhlassa tuulivoimalat saivat nimet Elli, Ester, Hugo ja Vepa.
Eri intressien sovittelua
Timo Toikan mukaan rannikolla on paljon vastaavanlaisia vahvoja paikkoja, joissa tuulivoimalat olisivat omiaan – ja yhtiö aikoo hyödyntää mahdollisuudet täysimääräisesti. Seutukunnan 100 tuulivoimalan tavoite vuoteen 2015 mennessä on Toikasta vaativa mutta realistinen tavoite:
”Sata tuulivoimalaa kyllä saadaan pystyyn määräaikaan mennessä, mutta se vaatii kovaa työtä partneriverkostolta ja hyvää tahtoa erilaisilta sidosryhmiltä”, Toikka toteaa ja mainitsee mm. Puolustusvoimat yhtenä tahona, jolla voi olla sanansa sanottavana.
”Samaten kun kartoitamme ja haemme paikkoja tuulivoimaloille, paljon painaa vaakakupissa se, mitä mieltä kaavoittaja ja ELY-keskus ovat hankkeesta.”
Tuulivoimaklusterin syntyä seudulle Toikka pitää erittäin hyvänä asiana ja Haminan Energia on mielellään mukana ”luomassa uskoa” tuulivoiman mahdollisuuksiin:
”Jos vaikkapa siipien ja terästornien valmistus sekä tutkimus ja koulutus saadaan nivottua yhteen toimivalla tavalla, kyseessä on vahva paketti.”
Uutta ja vanhaa
Myös Kotkan Energia Oy:ssä väri on vihreä – ja tuulivoima kovasti nosteessa. Perinteissäkin löytyy, sillä Mussalon kaksi tuulivoimalaa ovat toimineet jo vuodesta 1999. Pahaksi onneksi syksyn salamat iskivät kummankin tuulivoimalan siipiin – mutta toimitusjohtaja Vesa Pirtilän mukaan iskuja on sadellut myös valtiovallalta:
”Valtio on päättänyt lopettaa vanhojen tuulivoimaloiden kiinteän tuotantotuen ensi vuoden alusta alkaen”, Pirtilä kertoo. Yhtä voimalaa kohden tuki on ollut yli 40 000 euroa vuodessa.
Toki myös aika on osittain ajanut Mussalon tuulivoimaloiden – nimeltään Ilona ja Ilmari – ohitse, sillä 60-metrisinä ne ovat auttamatta jäämässä kääpiöiksi jättiläisten pelissä. Näillä näkymin Ilona puretaan varaosiksi ja Ilmaria käytetään niin pitkään kuin mahdollista.
Syöttötariffi auttaa alkuun
Ilonan sijoille halutaan pystyttää uudempi ja tehokkaampi voimala. Uutena laitoksena uudestisyntynyt Ilona II pääsee valtion syöttötariffin piiriin. Valtio myöntää korkean takuuhinnan tuulella tuotetulle sähkölle vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen takuuhinta putoaa neljänneksen.
Kokonaan uuttakin tuotantoa suunnitellaan:
”Kaavailuissa on 3 + 3 tuulivoimalan kokonaisuus Mussaloon vuoteen 2014 mennessä”, Pirtilä kertoo. Kuvio toimisi siten, että vuonna 2012 tehdään perustukset ja luodaan tarvittava infrastruktuuri ja varsinainen raaka rakentaminen käynnistyy 2013.
”Yksi voimala tulisi veteen jonkinlaista keinosaarta hyödyntäen,” Pirtilä kertoo ja lisää, että kyseisessä paikassa veden syvyys on hyvinkin optimi (5-6 metriä).
”Vesi on tarpeeksi syvää, että asennuslaivat pääsevät paikalle, mutta toisaalta ei niin syvää, että kustannukset nousevat.”
Kehitys kehittyy
Vesa Pirtilän mukaan uusissa tuulivoimaloissa on menty eteenpäin lähes joka sektorilla, jos vertaa viime vuosituhannen lopun myllyihin.
”Uusien tuulivoimaloiden korkeus ja pitemmät, paremmat siivet ovat merkittäviä asioita. Samaten koko energianmuuntoprosessi on parantunut huomattavasti: uusissa tuulivoimaloissa on täyden tehon taajuusmuuntajat, jotka optimoivat toimintaa.” Samaten huollon tarve on pienentynyt uuden sukupolven tuulivoimaloissa.
Uusi uljas teknologia on yksi syy, miksi Pirtilä povaa seudun tuulivoimaklusterille hyvää menestystä. Toinen on verkostoitumisen ja yhteen hiileen puhaltamisen vankka perinne seudulla:
”Kokonaisuudesta on mahdollisuus tehdä todella vahva.”