Referenssejä lähellä: Sata lasissa
Hamina ja Virolahti rakentavat tulevaisuuden tuulivoimapuistoja
Kotkan-Haminan seudulla rakennetaan suomalaista tuulivoimaklusteria tositarkoituksella. Klusterin moottorina toimii WinWinD Oy:n lokakuussa 2009 käynnistynyt tuulivoimalatehdas Haminassa. Lisäksi seudulle halutaan rakentaa merkittäviä tuulivoimapuistoja – Cursorin kunnianhimoisena tavoitteena on pystyttää seudulle 100 tuulivoimalaa vuoteen 2015 mennessä.
Tuorein tapaus tällä saralla on Haminan Mäkelänkangas, jonne on nousemassa uuden ajan tuulivoimapuisto. Suomalaisten energiayhtiöiden omistama Suomen Voima Oy rakennuttaa alueelle alkuvaiheessa neljä voimalaa ja jatkossa voimaloita saattaa tulla vielä muutama lisää.
Teholtaan tuulivoimalat ovat kukin kaksi megawattia ja voimaloiden tornit yltävät aina sataan metriin asti. Kaupalliseen käyttöön 8 MW:n tuulivoimapuisto saadaan kevään 2012 aikana.
Startti elokuussa
Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston rakennustyöt käynnistyivät elokuun alussa. Tällä hetkellä ovat menossa maanrakennus- ja perustustyöt, jotka on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Viimeinen eli tässä vaiheessa neljäs perustus valettiin marraskuun puolivälissä ja varsinaiset perustustyöt ovat valmiit. Voimaloiden perustusten kimpussa on ahertanut haminalainen Rakennuspartio.
”Peikon vastuisiin kuuluvat tässä hankkeessa perustussuunnitelmien lisäksi Peikon valmistamien jälkijännitys- ja ankkurointijärjestelmien toimittaminen sekä tuulivoimalatornin asennusadapterin jälkijännitystyöt. Nämä tehdään siinä vaiheessa, kun Hyundai Heavy Industries on toimittanut tornit ja torniadapterit perustuksia varten”, kertoo Peikko Oy:n johtaja Markku Koponen.
Perustukset toteutetaan hyödyntäen Peikon konseptoimaa perustustapaa, joka sisältää mm. jälkijännitystekniikkaa. Peikon FatBar-ratkaisulle (ankkurointi- ja jälkijännitysjärjestelmä) on myönnetty vaativa ETA-hyväksyntä (European Technical Approval). Ankkurointijärjestelmä valmistetaan Peikon Suomen tehtailla Lahdessa.
Peikko uskoo tuuleen
Koponen kertoo, että Peikko on vuonna 2011 ollut osallisena merkittävässä osassa tuulivoimalaprojekteista Suomessa – ja tavoitteena on pitää osuus korkeana myös tulevaisuudessa. Tuulivoimaloiden perustusten kokonaisvastuutoimitukset ovat Peikon keihäänkärki tällä puolella. Tätä toimitusmallia edustaa osittain myös Mäkelänkankaan hanke.
”Olemme toimittaneet Itämeren alueelle erilaisia toimituskokonaisuuksia jo vuodesta 2000. Viimeisen kahden vuoden aikana tuulivoimaloiden perustuksista on muodostunut erillistä liiketoimintaa. Kokemusta siis on, mutta samalla koemme positiivisena haasteena turbiinien sekä tuulivoimalatornien koon kasvamisen. Tässä hankkeessa merkillepantavaa on ollut kaikkien projektiosapuolten sujuva yhteistyö”, Koponen kehaisee.
Suomessa varsinaiset volyymit lähtevät liikkeelle Peikon näkemyksen mukaan vasta vuonna 2013, mutta tämä nimenomainen projekti tuo nopealle investorille hyötyä ikään kuin etunojassa, kun voimalat saadaan käyttöön jo ensi keväänä.
”Suomi on Peikolle lähtökohtaisesti tärkeä, mutta tavoitteenamme ovat kansainväliset markkinat. Tätä kautta liiketoiminta tuulivoimassa muodostuu erityisen merkittäväksi Peikko Groupille”, Koponen toteaa ja lisää, että Peikon merkittävimmät globaalit asiakkaat löytyvät jo nyt tuulivoimateollisuudesta.
”Tuulivoima tarjoaa erittäin merkittävän liiketoimintapotentiaalin ja ala hakee vastuullisia toimijoita, jotka käsittävät vastuunsa laajemmin kuin aikaisemmin on totuttu.”
Hyundai avaa pelin Euroopassa
Tuulivoimalat Mäkelänkankaalle toimittaa korealainen Hyundai Heavy Industries. Teemu Loikkanen Hyundain myyntiedustajana toimivasta North Wind Energy Sales Oy:stä kertoo, että Hyundai Heavy Industries omaa pitkän historian komponenttitoimittajana tuulivoima-alalla, mutta omien tuulivoimaloiden valmistuksen Hyundai aloitti vasta loppuvuodesta 2009. Näin ollen kyseessä on Hyundain ensimmäinen oma tuulivoimalatoimitus Eurooppaan.
”Tuulivoimalat kokoonpannaan Gunsanissa, Etelä-Koreassa, ja laivataan Haminan satamaan helmikuun lopussa. Tämän jälkeen aloitetaan asennus- ja käyttöönottotyöt yhdessä Empowerin kanssa, jotka vievät noin kaksi kuukautta”, Loikkanen kertoo.
Hyundain toimittamat 2 MW:n tehoiset tuulivoimalat on suunniteltu pieniin tuuliin ja ne soveltuvat erinomaisesti suomalaisiin tuuliolosuhteisiin, kertoo toimitusjohtaja Akke Kuusela Suomen Voima Oy:stä.
”Uskomme, että kyseiset tuulivoimalat toimivat erittäin hyvin Mäkelänkankaalla ja tulevat olemaan varsin kilpailukykyisiä tulevissakin hankkeissamme.”
Vihreä strategia
Mäkelänkangas on Suomen Voimalle pilotti tuulivoimapuolella, mutta yhtiöllä on vakaa tahtotila edetä asiassa. Suomalaisten sähköyhtiöiden yhteisyrityksellä on pyrkimyksenä kasvattaa omistajayhtiöiden sähkön tuotannon omavaraisuutta sekä vastata samalla ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviin haasteisiin.
Suomen Voima vuokraa voimalaitospaikat Haminan kaupungilta. Kuuselan mukaan Haminan- Kotkan seudun tuulivoimamyönteisyys on näkynyt hyvänä yhteistyönä kaupungin kanssa – pyörät on saatu pyörimään ja tälle pohjalle on hyvä rakentaa määrätietoista tuulivoimastrategiaa.
”Olemme haarukoineet myös muita kohteita Kymenlaaksossa ja tutkimme eri mahdollisuuksia jatkaa eteenpäin tällä tiellä.”
Rintamavastuu Empowerille
Mäkelänkankaan projektissa tärkeässä roolissa on myös Empower, joka vastaa rakennustöistä, verkkoliitynnästä, voimaloiden asennuksista ja käyttöönotosta sekä voimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta takuuaikana eli viiden vuoden ajan. Juha Lamberg Empowerilta kertoo, että tuulivoimaloista yhtiö ottaa vastuun heti kun laiva satamaan saapuu.
”Itse pystytys alkaa 5. maaliskuuta ja saadaan päätökseen 6.4. mennessä”, Lamberg linjaa aikataulua.
Lamberg lisää, että yhtiö on johtava tuulivoimapalveluiden tuottaja Suomessa – mikä sinänsä ei ole vielä valtavan paljon, koska ala on vasta nuori ja kasvava. Mäkelänkankaan ohella Empoweria ovat työllistäneet mm. Simon ja Iin tuulivoimapuistot.
Empowerin palvelut kattavat tarvittaessa koko tuulivoimalan tai -puiston elinkaaren. Lamberg uskoo, että työmäärä tulee vielä kasvamaan huomattavastikin tulevaisuudessa.
”Ilman muuta markkina kasvaa, ja esimerkiksi syöttötariffin käyttöönotto tulee lisäämään tuulivoiman suosiota.”
Haasteita riittää vielä
Mutkia matkaan tuo kuitenkin sääntöjen ja asetusten kirjo, jota tavataan tulkita vähän eri tavalla eri puolilla maata. Etenkin uusien ohjeistusten kohdalla menee aikaa, ennen kuin järkevä uoma löytyy.
”2012 saattaa olla vielä verkkainen vuosi, mutta sen jälkeen markkina piristyy”, Lamberg ennustaa.
Akke Kuuselan mukaan Suomen Voima on ilolla mukana Kaakonkulman tuulivoimatalkoissa:
”Pidemmässä juoksussa esimerkiksi Haminaan voisi vielä tulla neljä voimalaa lisää”, hän pohtii.
Vaikka kaupunki ja elinkeinoyhtiö keräävät kehuja, kiviä kulkijan kengässä on silti riittänyt, erityisesti lupapuolella. Kuuselan mukaan on hivenen nurinkurista, että saman aikaan kun valtiovalta kutsuu tuulivoimalaprojekteja vallan toivottaviksi, niiden toteutus on kuitenkin tehty aika vaikeaksi. Selvityksiä teetetään selvitysten perään ja mielivalta rehottaa.
”Ei väliä, mikä voimala on kyseessä – vastustus nousee silti kovaksi”, Kuusela huokaa.
Myös Teemu Loikkanen tunnustaa haasteet, mutta toivoo kuitenkin, että maanomistajien ja investoreiden aikaansaama tuulivoimabuumi puhaltaa vauhtia myös tuulivoimapuistojen lupa-asioihin liittyvien ongelmien ratkaisuun.
Virolahti 2013?
Mäkelänkankaan jalanjäljissä seuraa Virolahti: Oravankorpi-Vahterikonkankaan teollisuusalueelle suunnitellaan tuulipuistoa, jonne nousisi kuusi tuulivoimalaa. Projektin takana on WinWinDin, TuuliWatin ja Cursorin välinen kolmikantasopimus alkuvuodelta 2011.
TuuliWatin toimitusjohtaja Jari Suominen kertoo, että alueella on tehty tarvittavat ympäristö- ja muut selvitykset, jotka katsottiin riittävän kattaviksi, eikä erillistä ympäristövaikutusten arviointia tuulipuistosta täten tarvitse tehdä.
”Pääsemme nyt etenemään puiston luvituksessa ja käynnistämään tuulimittaukset”, Suominen kertoo.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että voimalat voitaisiin rakentaa vuoden 2013 aikana – edellyttäen, että luvat saadaan valmiiksi hyvissä ajoin vuoden 2012 aikana.
Tavoite kirkkaana mielessä
Jari Suominen kertoo, että Virolahden voimaloissa konkretisoituu yrityksen tavoite rakentaa teollista tuulivoimatuotantoa hajautetusti eri puolille Suomea. Tuuliwatti pitää Cursorin asettamaa 100 tuulivoimalan tavoitetta erittäin hyvänä kirittäjänä: ”Näemme hankkeen realistisena ja mahdollisena toteuttaa ja sen takia olemme itsekin aktiivisesti mukana Kaakonkulman hankkeissa”, Suominen toteaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi Kotkan kaupunkituulivoimapuisto osoittaa aitoa edelläkävijyyttä Suomessa ja luo suuntaa tulevalle tuulivoimarakentamiselle, jossa laitokset tullaan enenevässä määrin rakentamaan rakennettavan tai olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen – olipa sitten kyse teistä, teollisuusalueista tai satamista.
Suominen näkee, että suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto on malliesimerkki siitä, miten hyvällä suunnittelulla hankkeet pystytään kytkemään osaksi olemassa olevaa tai rakennettavaa infrastruktuuria. Virolahden tapauksessa löytyy vahva linkki olemassa olevaan teollisuusalueeseen ja uuteen rakennettavaan E18:n Vihreä moottoritie -hankkeeseen. Voimalatkin on tarkoitus pystyttää kahden puolen tietä.
Moottoritie on kuuma
Vihreä moottoritie -hanke luo esiselvityksellään käsitystä mahdollisuuksista rakentaa hiilivapaa ja energiatehokas väylä, joka yhdistäisi elinkeinoelämän, liikenteen ja kestävän kehityksen tarpeet.
”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun hanke sijaitsee kyseisten alueiden vaikutusalueella, tuulivoiman lisäympäristövaikutukset luontoon ja asutukseen esimerkiksi äänen suhteen jäävät vähäisiksi. Samalla tuulivoima puhtaana sähköntuotantomuotona kompensoi tehokkaasti esimerkiksi liikenteen aiheuttamia CO2-päästöjä”, Suominen kertoo.
Ja lisää projekteja on tulossa: Cursorin ja WinWinDin yhteistyösopimuksen tavoitteena on nimittäin kehittää vuoden 2013 loppuun mennessä alueelle uusia tuulipuistoja, joihin pystytettäisiin kaikkiaan 40 WinWinDin tuulivoimalaa.